Lättyjä ja kukkia

Tänään meillä on syöty näin hyvännäkösiä (ja etenki makusia) lättyjä. Ei oo mitään parempaa ku tuoreet mansikat ja vaniljajätski siinä päällä. Luulen että huomena syödään taas samaa, vielä kun niitä mansikoita hetken aikaa saa. Tai ehkä vohveleita vaihteeks. :)

                                         Millään en saanu aamulla niin paljon itestäni irti että olisin
                                         mansikoita torilta lähten ostaan (ja matkaahan on ehkä
                                         200 metriä) niin Timo oli niin kultanen että kävi hakeen.
                                         Ja toi tullessaan mulle kukkia. Oi mikä ihana mies.

Ompelua

No niin, nyt on kauan aikomat ompelukset polkaistu käyntiin. Pussukka tuli tehtyä. Monikin asia meni vikaan eikä tästä kovin hyvä tullut, mutta menettelee meikkipussukkana, ainaki kunnes saa väkerrettyä uuden paremman. :)
Kangas on kivaa, vanhoista verhoista. Vuorikangas puolestaan on vanhasta tyynyliinasta.
Kaavaa pitää vähän muuttaa, haluisin noista sivuista enemmän suorat enkä tuommosia noin kovasti alaspäin leveneviä. Yllätti että noissa metallisissa kukkaronsuissa ei ollutkaan noita ompelureikiä molemmilla puolilla (pussin sisäpuolelle jäävä puoli oli siis ihan "ehjä"). Se sitte aiheutti sen että nuo pistot väkisinki näkyy tossa vuorikankaassa. :( Joten ens kerralla sitten vuorikangas yksvärinen tai tosi kirjava niin ne pistot ei sitte näy. Vaikka eipä ne nytkään oikeestaan näy jos ei ala kahtoon. Ja sielähän ne on sisäpuolellaki niin olkoon. En sitte jaksanu paneutua tuohon koristeluun kovin kun ei kerta oikeen nappisuoritusta tullu. Jospa tässä toisena päivänä kokeilisin vähän munklata kaavaa ja onnistua paremmin. Taidan käydä ostamassa jotain makeeta tummaa kangasta missä on vaikka jotain elukoitten kuvia tai muuta jännää.

                                           

                                          Toisella puolella on viinirypäleitä ja toisella päärynä. 

                            Hmm, ei tuosta kyllä noin vino tullu ku mitä tuo päärynäpuoli näyttää.

                                                 Vuori on tuommosta turkoosi-ruskeeta.

Sunnuntaita

Eilinen päivä sujui töiden merkeissä. Ilma oli tosi kiva ja suunnittelin lähteväni töiden jälkeen torille jätskille ja viettäväni aikaa parvekkella omassa keitaassa. No. Töistä palatessa otin osumaa elikkäs ajoin pyöräkolarin noin 6-vuotiaan lapsosen kanssa. Tämä sankari ajoi kerrostalon pihasta (talon nurkka on ihan pyörätien laidassa eikä ole minkäänlaista näkyvyyttä) ihan täysiä yhtään kattomatta pyörätielle ja suoraan kopiksi mun kanssa. Tarkistettuani ettei lapsi ainakaan näkyvästi loukannut eikä lyönyt päätäni aloin tarkkailemaan omia vammojani. Kotia siitä pääsin pyöräilemään polvi verta vuotaen. Kotona sitten huomasin pikkuvarpaan olevan hieman erikoisen mallinen... Illan sitten polvea ja varvasta hoidin siinä jääpusseilla ja aamulla suuntasin päivystykseen. Totesin nimittäin ettei ole töihin menoa sillä jalalla kun ei voinut edes kenkää jalkaan laittaa. Siellä varpaan kuvattuaan tohtorisetä tuumasi ettei ole murtumaa (onneks!) ja väänteli ja käänteli varvasta (ai!) ja sanoi että no nyt se taisi mennä paikoilleen. Eli oli vaan pois paikaltaan. Helpottikin melkeen heti eikä nyt enää ole juurikaan kipeä. Polvesta ei valitettavasti voi sanoa samaa. Ei voi oikeen koukistaa kunnolla, tai voi mutta sattuu. "Huvittavinta" tässä on se että ei ole kuin reilu kuukausi kun kaaduin polveni rikki Nykissä (metrokartan lukeminen ja käveleminen epätasaisella tiellä ei ole hyvä yhdistelmä). Silloin ne olivan reilun viikon kipeät ja epäilemättä tässä nyt kestää ainakin saman verran. Muutenkin tämmösenä huonopolvisena ihmisenä veikkaan että ei kannattais enää kovin montaa kertaa kaatua. Taidankin toivoa synttärilahjaks sen ompelukoneen lisäks  pyöräilykypärää. Ei varmasti olis mikään huono hankinta. Mutta se pitää olla kyllä sitte hieno. :)

No tänään on sitten päivystyksessä vietetty tosiaan aamu. Veljen raksalla käytiin ihan vaan kääntymässä ja kaupan kautta nopsaan kotiin. Kirjaa on luettu parvekkeella ja tänään olikin näin paljon kypsiä ihania tomaatteja noissa kahdessa taimessa.

Torjantai on toivoa täynnänsä.

Tänään on tullu aivan hiki töissä. Vaikka ei voi sanoo että olis niin hirveesti hommaa ollu (vähiin käy tavara meidän puutarhamyymälässä ennen ku loppuu) mutta se nyt vaan on niin kuuma paikka ja muutenki kesä näyttää tulleen Suomen maalle vihdoinkin.

Kotiin tullessa ekaks piti antaa hieman ensiapua todella janoisille tomaateille. Pitäs ne laittaa suurempaan ruukkuun mutta ei nyt millään enää viihtis alkaa. Menevät sitä paitsi takuuvarmasti poikki jos alkaa siirteleen ku ovat niin pitkäks jo kasvanu. Eli annamme olla ja muistamme kastella vaan. Pitääkin värvätä tuo meidän mamma niitä kasteleen, nimittäin sehän olis viikko ja pari päivää päälle enää ja suuntaamme Rohdokselle. Oi että. Aion pötköttää rannalla ja uida heti niin että.  Näytti tuo 10 päivän sääennuste ihan pelkkää aurinkoo ja 33 lämmintä. Öisin tosin vaan 26. :) Mitenhän sitä tarkenee? Timolle sanoin että sitte kyllä luuhataan illat, yhtenäkään iltana ei tulla ennen puolta yötä hotellille. Mulla ku on yleensä tapana tommosilla lomamatkoilla viimistään yheltätoista olla unten mailla. Suapi nähä miten emännän käy.

Mulla on kahden kummilapsen (ihanat Maximus 7 vee ja Sanni 1 v 4 kk) lisäks myös World Visionin kautta kummilapsi Intiassa. 3 vuotta olen hänen kummina ollut ja kovasti on poika sinä aikana kasvanut. Koulua käy ahkerasti. Eilen tuli vuosiraportti postissa, oli mukavaa luettavaa. Samalla tajusin että en oo todella pitkään aikaan laittanut pojalle mitään pakettia. Niinpä ostin vähän koulutarvikkeita ahkeralle koululaiselle. Hieman haastetta aina keksiä jotain lähetettävää kun ei saa olla mitään kovin arvokasta ja pitää mahtua muutaman sentin paksuiseen kuoreen.

Ja postissa tuli myös tällaisia aarteita tänään. Oikeen sormet syyhyää päästä ompeleen mutta nyt on sen verran hieno ilma että nautin loppuillan parvekkeella ja ommellaan sitten jonain toisena päivänä.

Ai niin, tein tänään jännän löydön. Löysin töissä puutarhamyymälän varastosta ennen talossa toimineen autokorjaamon jättämien romujen seasta muutaman turvavyön, auton siis. Niistä tulee vissiinki aika makeita hihnoja laukkuihin jonain päivänä. Harmi vaan ku löyty vaan yks semmonen missä oli myös lukko. Mutta melkonen aarre oli vai mitä?

Heipparallaa.
Näin keskiviikkona on puuhattu muun muassa seuraavaa:

                                       
                                           Maalattu on ainakin käsiä, ehkä jotain muutakin?
                                           Lopputulos paljastunee lähipäivinä.

                                         Töitten jälkeen meillä syötiin lihapullia. Tai siis jauhe-
                                         lihapihvejähän ne tällä kertaa oli. Perunat oli vähän
                                         sekasin, uusia ja vanhoja. Onneks ei oo niin justiinsa.

                                          Jälkkäriks oli muutama karkki ja lasi pepsi maxia.
                                          Samalla oli hyvä lepuuttaa töissä väsyneitä jalkoja
                                          keinussa lukemalla.

                                                    Niin ne vaan tomaatit kypsyy, muutaman
                                                    sai taas tänään syyä. Ja todella hyviä.
                                                    Toisin ku mansikka-amppelin mansikat.
                                                    Nakoin ikkunasta pihalle, kai ne joku
                                                    vares syö. :)

                                          Ja uusia tomaatteja ilmestyy. Saas nähä kerkeevätkö
                                          kypsyä ennen talven tuloa...

Viimeinen vapaapäivä

Niin, tavallaan tämä on mun viiminen vapaapäivä.
Huomenna alkaa yhdeksän päivän työrupeama ja sitten jään opintovapaalle. Hassua. 
Kauankohan menee ennen kuin tulee työkavereita ikävä? :)

Tänään on ollut lämmintä ja paistanut aurinko. Kyseessä on ollut tänä kesänä sen verran harvoin tavattu sääilmiö että nauttimaanhan siitä piti päästä.
Ja mikäs sen parempi tapa kuin viettää muutama tunti Lahdenperän uimarannalla.

Perustinpas blogin?!

Heh, mites siinä näin kävi. 
Paljon on tullut blogeja lueskeltua ja oon huomannu että ainaki mun mielestä parhaat ja mielenkiintoisimmat blogit on niitä jossa ihmiset kirjoittelee ihan jokapäiväisestä elämästä, aina ei tarvi olla mitään sen kummempaa tapahtunut. Toisaalta oon sen verran tylsä ihminen että voi olla ettei kukaan muu ole sen tyyppisistä blogeista kiinnostunut. :D
Mutta tämän blogin aiheina tulee varmaan pääasiassa olemaan mun kohta alkava opiskelu, käsityöt, ruokakokeilut ja muut arkipäivän asiat. Toivottavasti viihdytte matkassa.